top of page
  • Jenni Vaskelainen

Sujuva sote vaatii selkeää suomea


Kansalaisella on oikeus valita hoitopaikkansa niistä julkisen terveydenhuollon sairaaloista, joissa on hoidon edellyttämää erityisasiantuntemusta. Valinnanvapaus ei koske yksityisiä sairaaloita, paitsi niissä tapauksissa, joissa julkisen terveydenhuollon yksikkö hankkii sairauden tutkimuksen tai hoidon yksityissairaalasta ostopalveluna.

Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistuksen keskiössä on potilas. Uudistuksen myötä valinnanvapaus laajenee entisestään, kun asiakkaat saavat päättää, kuluttavatko he julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan sosiaali- ja terveyspalveluja, samansuuruisilla asiakasmaksuilla. Sote-palveluntuottajaksi kelpaa, jos täyttää maakunnan asettamat kriteerit ja ilmoittautuu maakunnan ylläpitämään rekisteriin.

Mutta mitä on valinnanvapaus? Tiivistettynä se on esimerkiksi seuraavaa: oikeus valita yksilölliset laadukkaat oikeanlaiset ja oikea-aikaiset palvelut moniammatillista yhteistyötä tekevien tahojen kanssa, tietosuojaa unohtamatta. Tietääkö asiakas varmasti, että vaativimmat ja erityistä osaamista edellyttävät palvelut rajautuvat valinnanvapauden ulkopuolelle? Näitä ovat esimerkiksi kiireellinen hoito päivystyksessä, lastensuojelu ja pakkohoito.

Sote-uudistuksen myötä asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin omaan tilanteeseensa sopivia palveluntuottajia. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat paremmin saavutettavissa ja pääsy niiden pariin nopeutuu. Onko valinta aidosti vapaata, vaativan tason hoidon tarpeessa olevat kansalaiset kysyvät. Entä mitä vapaus valita tarkoittaa syrjäseudulla tai vähäosaisilla? Saako sotesta edes selvää?

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja valinnanvapauslain terminologia etäännyttää. Jotta sote-puhe avautuisi arjessa, kaivattaisiin mahdollisimman ymmärrettävää ja asianmukaista viestintää valittavissa olevista vaihtoehdoista. Sujuva sote vaatii selkeää suomea.

Potilaalle annettavan tiedon tulee olla paitsi monipuolista myös mahdollisimman vaivattomasti sisäistettävissä. Laki takaa potilaalle oikeuden riittävään ja ymmärrettävään tietoon sairaudestaan ja sen hoitovaihtoehdoista. Oikea ja oikein ajoitettu yksilöllinen informaatio lisää potilaan mahdollisuuksia pärjätä sairautensa kanssa.

Kohderyhmä on kuningas myös sanoman suunnittelussa. Helponkin asiasisällön vaikea kieliasu voi estää ymmärtämisen ja viestin perillemenon, ja siksi tehokkaassa viestinnässä tulee käyttää vastaanottajan ymmärtämää huoliteltua yleiskieltä. Huomioimalla viestin kohderyhmän kirjoittaja voi syventää tekstinsä ja lukijan vuoropuhelua – onnistunut viestintä edellyttää, että vastaanotettu sanoma vastaa lähetettyä.

Toistaiseksi ei ole tiedossa, miten pitkään eduskunta jatkaa sote-uudistusta koskevien lakiesitysten käsittelyä. Varmaa on kuitenkin se, että viiveettömyys, tehokkuus, yhteistyö ja ammattitaito takaavat laadun potilaan parhaaksi jatkossakin.

Aleksi

Aleksi Rajamäki on kieliasiantuntija (FM) ja toimii viestintä- ja markkinointipäällikkönä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä. Hän kirjoittaa työkseen ja tekee mahdollisimman ihmisläheistä viestintää.

bottom of page