Varsinaissuomalaiset nuoret kokevat enenevissä määrin väsymystä. Vuoden 2017 kouluterveydenkyselyn mukaan varsinaissuomalaisista nuorista yli 30 prosenttia nukkuu arkisin alle kahdeksan tuntia. Verratessa yläasteikäisiä, lukiolaisia ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevia, ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat nuoret raportoivat eniten väsymyksestä - jopa 60 prosenttia tytöistä kärsii väsymyksestä viikoittain, poikien vastaava määrä on noin 50 prosenttia.
Tätä tietoa tukee myös NIKO-projektissa tehty alkukartoituskysely (n=1186) varsinaissuomalaisille nuorille. 13-19-vuotiaista nuorista jopa 22 prosenttia kokee väsymystä yli kolme kertaa viikossa. Yli 60 prosenttia vastaajista on väsyneitä säännöllisesti, muutamia kertoja viikossa.
Väsymyksen lisäksi varsinaissuomalaiset nuoret "kärsivät" makean himosta: 11 prosenttia vastaajista kokee makean himoa yli kolme kertaa viikossa ja yli 60 prosenttia kerrasta kolmeen kertaan viikossa. Liittyvätkö väsymys ja makean himo toisiinsa? Mahdollisesti! Kun väsyttää, tekee mieli makeaa, ja näin ollen verensokerit nousevatkin ja olo on hetkellisesti virkeä.
Mistä muusta väsymys voi johtua?
Väsymys on yleistä ja tavallisimmin se johtuu elintavoista tai elämäntilanteesta, ja johon vaikuttavat liian lyhyet yöunet, liikunnan puute, runsas alkoholin käyttö, liiallinen rasitus, uupumus ja stressi. Myös nikotiinituotteiden käytön on todettu olevan yhteydessä huonolaatuisempaan uneen ja yleiseen väsymykseen. Toki sen taustalla voi olla myös tutkimusta ja hoitoa vaativa sairaus. Anemia, kilpirauhasen vajaatoiminta, pitkällinen tulehdussairaus tai alkava diabetes aiheuttavat väsymystä yhtenä hallitsevana oireena.
Nuorten tulisi nukkua keskimäärin 9-10 tuntia yössä, tässä on kuitenkin yksilöllisiä eroja. Tällä hetkellä kouluterveyskyselyn mukaan nukkuminen arkisin alle kahdeksan tuntia on ollut nouseva trendi. Yhtenä syynä nuorten vähäisiin yöuniin saattaa olla sosiaalisen median ja yleisesti elektronisen median käyttäminen iltaisin - ja jatkuvasti. Nuoret viettävät keskimäärin neljä tuntia päivässä sähköisten medioiden parissa. Tutkimuksen mukaan pojat pelaavat ja katsovat televisiota tyttöjä enemmän, mutta sen sijaan tietokoneen käytössä ei ole ollut sukupuolieroja.
Tutkittua on myös, että elektronisen median käytöllä on vaikutusta huonompaan nukkumiseen, ja iltaisin kirkasnäyttöisten mobiililaitteiden tai tietokoneen käytöllä on heikentävä vaikutus unensaantiin. Laitteiden sinivalo jarruttaa melatoniinin eritystä. Nuoret käyttävät sähköisiä laitteita usein iltaisin jopa pitkälti yöhön, jolloin yöunien sijaan näprätään puhelinta tai pelataan x-boxia. Valvotaanko nuorten sähköisten laitteiden käyttöä iltaisin, saati öisin? Ovatko nuoret koukussa sosiaaliseen mediaan ja erilaisiin peleihin?
Mikä avuksi?
Rajoittamalla nuorten elektronisen median käyttöä ja parantamalla nukkumistottumuksia voidaan vaikuttaa nuorten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Nuorten vanhemmilla on tässä tärkeä rooli. Rauhallisille yöunille tulee varata riittävästi aikaa ja myös muista elintavoista, kuten monipuolisesta ravitsemuksesta ja riittävästä liikunnasta, tulee huolehtia. Terveellisillä elintavoilla saadaan apua väsymyksen taltuttamiseen mutta myös esimerkiksi NIKOn alkukartoituksessa esille nousseeseen makean himoon.
Vinkiksi vanhemmille, kasvattajille ja muille nuorten parissa toimiville voikin antaa seuraavan: kun tarjoilee säännöllisesti ravitsevaa ruokaa, määrittelee some-ajan, huolehtii valojen sammutuksesta iltaisin ja kysyy säännöllisesti, mitä nuorelle kuuluu (toisin sanoen asettaa rajoja ja antaa rakkautta sopivassa suhteessa), selviää melko pitkälle!
Maija-Stiina Lempiäinen
Kirjoittaja on ylemmän AMK:n opinnäytetyötään Turun ammattikorkeakoulussa työstävä sairaanhoitaja, jonka mielenkiinnon kohteena on erityisesti terveydenedistäminen. Maija-Stiinan opinnäytetyössä tutkitaan nuorten elintapoja NIKOn kvantitatiiviseen alkukartoituskyselyyn perustuen. Opinnäytetyön on tarkoitus valmistua keväällä 2019.