Jos minulla olisi megafoni, tämä olisi se hetki, kun sitä käyttäisin. Huutaisin suupielet korvissa vain kahta lausetta: ”Nyt se on loppu! Arki alkaa!” Kääntyilisin torvi suussa puolelta toiselle ja varmistaisin, että ihan kaikki kuulevat, miten superinnostunut ajatuksesta olen.
Oma lomani sujui varsin mukavasti ihan vain kotoillen, ja jos ei kahdenkeskistä viikonloppupiipahdusta Pariisiin lasketa, voisin kuvailla lomaani melko arkiseksi. Sen sijaan nuorille se ei sitä ole ollut: heidän arkensa ja viikonloppunsa, viikonpäivät ja kellonajat ovat menneet täysin sekaisin, eikä aina oikein tiedä mihin ihmeeseen he saavat kaiken vapaa-aikansa kulutettua. Etenkin, kun koko ajan on kiire. Ei ehdi viedä roskia, ei pedata sänkyä ja hampaidenpesuunkin käytettävät kaksi minuuttia on vähän siinä ja siinä. Ja miksi pitäisikään esimerkiksi sänkyä pedata, kun se illalla (oikeastaan aamuyön tunteina) pitää taas avata. Raskasta.
17-vuotias toteaa makkara kädessään viettäneensä kirjaimellisesti kuuman kesän. Punastun jo ajatuksesta. Hän tosin viittaa tällä keleihin ja grillin edessä seisomiseen, ja minä mietin samalla, mahtaako makkaraan ikinä kyllästyä. Minua kuvottaa jo haju näin elokuun alkupäivinä. Kuuma kesä on tuonut mukanaan huokailut siitä, miten kaverin mopoautossa on kuuma, omassa huoneessa ilma ei vaihdu, olohuone on kuin pätsi, eikä uiminenkaan virkistä kuin hetkeksi. ”Pakko vähän välillä lepii”. Levätä siis. Aivan, totta kai. Eikä ainoastaan kuumuuden vaan myös valvomisten takia. Lienee turha mainita, että valvottu on. Tieten tahtoen ja tahtomatta, koko kesä 2018. Paitsi sillä alussa mainitsemallani viikonloppureissulla, silloin nautittiin nukkumisesta Pariisin nähtävyyksien lisäksi.
Mistä muusta sitten tietää, että nuoret ovat lomailleet?
Rahantarve on jatkuva. Onneksi ovat hakeneet ja saaneet kesätyön ja voivat näin rahoittaa myös itse menojaan. Raha kuluu pääasiassa ruokaan, juomaan ja jäätelöön. Vaikka kotona kaikkea olisi tarjolla...
Nälkä on jatkuva. Ja se kuitataan mieluiten makkaralla, kotiterassin grillituotteilla, kebabilla, ranskalaisilla, pitsalla, jäätelöllä tai sipseillä. Kaikki muu on vähän perusmössöä, josta ei nälkä edes lähde.
Makeanhimo on jatkuva. Kodin kaapit, peruspiilot ja vaativan tason piilot on tongittu, vain käärepaperit on jätetty. Valmiiksi pilkotut hedelmätkin kelpaavat. Sen on saanut huomata, kun itse on ajatellut ottaa muutaman slaissin vesimelonia illalla viilennykseksi. Jäljellä on (neljän purkin satsista) yksi purkki, jonka pohjalta löytyy yksi säälittävä palanen. Syön sen äkkiä itse!
Kännykän piippaus on jatkuva. Kaveritkin ovat lomalla. Ja heitä on paljon. Siistiä. Niinku ihan oikeasti.
Rytmi on hukassa. Täysin. Aamuyöllä nukkumaan, iltapäivästä ylös, välillä vähän Uhluun uimaan, rokki soimaan ja grillin eteen kännykkä kädessä päivystämään makkaroita. Teini ei ymmärrä, että muut elävät sellaisessa niin sanotussa perusnormaalissa rytmissä, jossa nukkumaan mennään viimeistään 24 maissa ja hereillä ollaan taas klo 8 maissa. Ääneen ovat ihmetelleet, miten JOKU voi elää näin vanhanaikaista elämää.
Tavarat ovat hukassa. Mutta ne nyt ovat melkein aina muutoinkin. Nyt eniten hukassa ovat uikkarit, kännykän laturi, kuulokkeet ja motivaatio muun muassa kotitöitä kohtaan. Myös nuori on hukassa. Mies latasikin itselleen Snapchatin, jotta voi tarkistaa teinin sijainnin säännöllisesti. Näppärää.
Hymy on herkässä. Vaikka nuoret pääsääntöisesti ovat lomallaankin hieman angstisia (erityisesti siksi, että joutuvat heräämään kotitöiden kolinaan kahdelta iltapäivällä), on ollut ihana huomata, miten herkässä hymy on. Lomalla naurattaa, lomalla myös jutellaan yhdessä. Ihan keskusteluksikin sitä voisin kutsua. Molemminpuolista ajatustenvaihtoa makkarantuoksussa, yhteisiä mökkipuuhia, onkimista, kalareissuja kavereiden kanssa ja kesätyö, jossa on saanut loistaa.
Vaikka annan ääneeni ehdottomasti arjelle, on kesä 2018 ollut kaikkiaan ihana. Mukavaa on ollut niin aikuisilla kuin nuorillakin, kuusivuotiasta unohtamatta. Hänestä kesän kohokohta oli jäätelöautolla käyminen. Erityisesti siksi, että mukaan saatiin 17-vuotias isoveli ja ystävä. Ja tämä on minusta äitinä ja ammattilaisena ihan mieletöntä!
Nyt se on loppu! Arki alkaa!
Minna