• Minna

The Kabaree


Kevät on aina jännittävää aikaa. Niin ammattilaisille kuin vanhemmillekin. Ei vain siksi, että keväällä alkaa väkisinkin miettiä, miten kouluvuosi on mennyt, minkälaisen todistuksen nuori on saavuttanut ja saako hän hakemansa kesätyön. Myös siksi, että jo maalis-huhtikuussa saa alkaa arvuutella, mikä on tämän kevään kabareeteema. Eikä vain teema, vaan myös se THE kabareebiisi. Laulu, joka koskettaa joka vuosi yhtä lujaa, se, joka kertoo nuoruudesta, tempoilusta, onnistumisista, vuoden urakasta. Helpotuksesta.

Yhtenä vuonna oman esikoisen ysiporukka esitti komedianäytelmän koulun opettajista, THE biisinä oli Haloo Helsingin ”Maailman toisella puolen”. Kosketti, iski ja oli täynnä tulevan kesään huumaa, nuoruuden iloa ja kokemuksia. ”Isä olen täällä, maailman toisella puolen, äiti älä pelkää, kyllä pidän itsestä huolen...” Näin silmissäni nämä peruskoulun päättävät nuoret kesämekoissaan ja puvuntakeissaan kirmaavan koulun portista kohti kahden kuukauden vapautta. Tuli alle kahdessa sekunnissa kyyneleet silmiin ja voimakas tunne siitä, että omakin ysi selviää, levittää siipensä ja lähtee aikuistumaan ihan uusiin seikkailuihin.

Viime keväänä koin dejavuun: vuoden 2017 ysiläiset astuisivat estradille. Kohta olisi taas toukokuu. Pitää kaivaa nenäliinat esille ja rastittaa päivämäärä ajoissa kalenteriin.

Tuntien äidinkielen opettajan, tiesin kabareetyylin ja aloin välittömästi pohtia THE biisiä: Onko se JVG:n ja Ellinooran ”Mitä tilaat, sitä säät”, jossa kertosäkeessä osuvasti lauletaan: ”Mä tiedän, et sua huolettaa, minne nää tuulet mua kuljettaa…” Se ainakin kolahtaisi. Voihan se olla myös Ellinooran Leijonakuningas, se ainakin kuvastaisi hyvin nuorena olemisen taitoa ja kasvamista: ”Tänään ihmisen puolikas on huomenna leijonakuningas”.

Mutta ei, ei se ollut näistä kumpikaan. Paluun oli tehnyt ”Maailman laidalla”, ja uutena kuultiin Juha Tapion ”Sitkeä sydän”. Hetken mietin, miksi? Tällainen ehkä maailman paras rakkauslaulu. Hieman jopa petyin valintaan. Kunnes yhtäkkiä tajusin viimeisen säkeistön. Siitä saakka se on saanut täysin eri merkityksen aikuisessa äitimaailmassani. Siitä saakka olen tunnistanut joka ikisen sanan ja merkityksen ja osaan yhdistää ne omaan, nyt jo ysin päättäneeseen, poikaani. Poikaan, joka 16-vuotiaana eli väsymättä parasta nuoruuttaan, oli täynnä tarmoa ja jolla oli hymy herkässä. Ja ihan takuulla ”ilma ja kyky hengittää”!

No näin se menee, kun kuitenkin sitä mietit: Sade tuli tulvana yli pysäkin, sinä olet ihme, suuri sittenkin. Sinulla on ilma ja kyky hengittää, olkapäällä kyyhkynen vaikket sitä nää. Sinussa on valo, sinussa on yö, sinulla on sitkeä sydän joka lyö. Väsymättä kipinöitä tuuleen valaisemaan tietä pimeää.”

Ja kyllä, edelleen tämä on minulle se suuri [THE] rakkauslaulu – ja rakkauden suurimmista kohteistahan tässäkin kabareessa on kyse.

Minna

Minna Salakari on aamuihminen täynnä ideoita. Hän rakastaa kesäiltojen valoa männyn rungossa ja pitkiä kahvihetkiä hiljaisuudessa, sekä haasteita, joista maaliskuussa vastaanotti suurimman: Minna toimii NIKO-projektin projektipäällikkönä, kohtaa terveydenedistämistyössä nuoria ja heidän lähiaikuisiaan Varsinais-Suomen alueella. Minna on terveydenedistämisen ja syövän ennaltaehkäisyn asiantuntija, jolta voit kysyä ihan mitä vaan!

#onnenpäivä #arki #murrosikä #nuoret #rakkaus #kabaree #kevätjuhla

© 2018 Lounais-Suomen Syöpäyhdistys