Nuuskaaminen on hyvä juttu?

6.11.2017

 

Nuuska koetaan paremmaksi ja terveellisemmäksi kuin tupakka. Osalle nuorista nuuskan käyttö on kuin huomaamatta osa tärkeää harrastusta. Kun kaveripiiri kokee käytön hyväksyttäväksi, on nuuskaa helppo käyttää. Mielikuva nuuskan käyttäjästä on tällöin nuoren mielessä terve, rento ja fiksu. Käyttö on kätevää ja huomaamatonta, se auttaa keskittymään koulussa ja nuuskata voi myös sisätiloissa. Kaverit hoitavat laittoman nuuskan diilaamisen koulussa, joten saatavuudesta käyttö ei ole kiinni. Näin nuoret perustelevat toisilleen ja aikuisille nuuskaamisen positiivisia mielikuvia.

 

Tietoa nuuskan käytöstä on saatavilla tupakointia ja päihteitä vähemmän. Harva tietää, että nuuska sisältää tuhansia eri kemikaaleja, joista osa on myrkyllisiä. Ne lisäävät suu-, kurkku-, ruokatorvi-, maha- ja haimasyöpien riskiä. Nuuskan runsas käyttö myös hidastaa lihasten palautumista urheilusuoritusten jälkeen ja lisää liikuntavammojen riskiä.

 

Nuuskan terveyshaitat ovat pitkälti samat kuin tupakoinnissa, eikä positiivisia terveysvaikutuksia ole. Ainoa ero tupakointiin on vaikutukset keuhkojen toimintaan.

Nuorelle nikotiinituotteiden kokeilu ja käyttö ovat monen tekijän summa, kuten niiden välttäminenkin. Ratkaisut liittyvät nuoren arvoihin, uskomuksiin ja ajatteluun. Nuoren aivot eivät ole täysin kehittyneet ja esimerkiksi kyky arvioida terveysriskejä voi olla matala. Nuori reagoi järkevästi, mutta myös ailahtelevilla tunnetiloilla. Hän reagoi uusiin tilanteisiin ja sosiaaliseen paineeseen usein nopeasti. Siksi nuuskakokeilut eivät perustu aina järkeen, vaan tunteeseen ja paineeseen kaveriporukassa.

 

Nuuskan käyttöä ehkäisevää työtä tulisikin suunnata nuorten vertaisryhmiin niin, että nuoret tekevät ehkäisevää työtä nuorten kanssa.

 

Myös medialla on vaikutusta siihen, missä valossa nuuskaaminen nähdään. Tosin nuoret seuraavat yhä vähemmän perinteistä valtamediaa. He imevät tietonsa pääasiassa sosiaalisesta mediasta, kuten Instagramista, Snapchatista tai Whatsappista. Niinpä esimerkiksi nuoren lempibloggaajan tai -tubettajan esimerkillä ja mielipiteillä on vaikutusta.

 

Ehkäisevän nuuskatyön tulisi näkyä sosiaalisessa mediassa niin, että se on syntynyt yhteistyössä mielipidevaikuttajien kanssa. Aikuisten nuorille tekemät nuuskavalistuskampanjat ovat nuorista usein tylsiä ja epäuskottavia.

 

Nuori mieli on myös herkkä reagoimaan viesteihin koettaessaan sopeutua ympäristöönsä. Koulun antamalla kasvatuksella ja ilmapiirillä on tässä tärkeä merkitys. Monet asiat opitaan mallista ja nuoruudessa opit muuttuvat nopeasti osaksi elämäntapaa. Niinpä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan terveystiedon tunti häviää mennen tullen nuuska huulessa urheilujoukkueen pelaajakokousta vetävällä valmentajalle.

 

Tästä syystä meillä aikuisilla on joskus peiliin katsomisen paikka ja koulun, harrastusten ja kodin tulisi vetää tiukasti yhtä köyttä.

 

Kodin ja kasvatuksen vaikutus nuoren käytöksessä on ratkaiseva. Aiemmassa Nikon blogipostauksessa kirjoitin, että nuoren päihteettömyys on osa kotoa saatua kasvatusta, hyvää arkea ja yhdessä vanhempien kanssa sovittua hyvää käytöstä. Koti on myös tärkein nuuskan käyttöä ehkäisevän työn paikka. Näin ajateltuna päätös laittomasta nuuskaamisesta ei ole nuoren oma asia.

 

Tiedon puutteen vuoksi nuuskaamiseen voidaan suhtautua kotona sallivammin kuin nuoren tupakointiin tai päihteiden käyttöön. Todellisuudessa vain se, ettei nuori kokeile tai käytä nuuskaa tai päihteitä on hänelle riskitöntä. Nuuskaamisen riskeillä pelottelun sijasta kannattaa pysytellä nuoren kanssa keskusteltaessa faktoissa.

 

Tärkeintä on, että opettelee nuoren kanssa myönteistä elämänasennetta ja opettaa, miten syntyy hyvä itsetunto ja myönteinen minäkuva, joihin nuuskaaminen ei kuulu.

 

Kyvystä ratkaista konflikteja, hyvistä sosiaalisista taidoista ja ryhmäpaineen vastustamisesta ei ole haittaa, jos nuori viettää aikaa nuuskaa käyttävien kavereiden kanssa. Erityisesti niiden, joiden mielestä nuuskaaminen on hyvä juttu. Nekin ovat eväitä, jotka tulisi saada kotoa. Jokainen vanhempi kun toivoo, että nuoren positiiviset terveyspäätökset syntyisivät turvallisesti kotona ja pysyisivät samanlaisina, minne ikinä hän menee.

 

Jan

 

Jan Holmberg on mielenterveys- ja päihdehoitotyön asiantuntija. Hän on sairaanhoitaja (YAMK), kouluttaja ja tietokirjailija. Kohtaamiset nuorten ja vanhempien kanssa perustuvat kokemukseen, suoruuteen, luottamukseen ja inhimillisyyteen.

Jaa
Please reload

UUSIMMAT

4.10.2019

Please reload

ARKISTO
Please reload

AVAINSANAT