Nuoret ovat yhä useammin savuttomia. Perinteisen tupakan sijasta nuoret kuitenkin käyttävät yhä enemmän nuuskaa. Nuuskaamisen ympärille on muodostunut omanlainen kulttuurinsa, jota voi kutsua jo ilmiöksi. Ilmiöön kuuluvat muun muassa oma sanasto ja termit, joita asiasta tietämätön ei ymmärrä. Laiton nuuskakauppa on aktiivisesti ja näkyvästi käynnissä kouluissa ja kaduilla, ja nuuskatorni vaihtaa omistajaa ilman suurempaa kiinnijäämisen pelkoa. Julkisuudessa puhutaan miljoonien eurojen pimeästä kaupasta.
Ottaen huomioon, että kyseessä on tuote, joka ei ulospäin varsinaisesti näy tai haise, ovat jo suhteellisen nuoretkin lapset tietoisia tuotteesta ja sen ympärille muodostuneesta ilmiöstä. Nuorimmat käyttäjät ovat alakoululaisia. Nuoret itse kertovat, että nuuskaa käytetään sekä kokeillen että säännöllisesti. Määrät saattavat olla suuria – myös tupakan kanssa yhdessä käytettäessä. Pääsääntöisesti nuuskan käyttö aloitetaan kuitenkin yläkoulussa, jossa tapahtuu myös tuotteen myyntiä. Lukiolaisissa on jo vakiintuneempia käyttäjiä, ja ammattikouluissa nikotiinituotteiden käyttö on selvästi yleisempää muihin koulutusasteisiin verrattuna. Ammattikouluissa on havaittavissa aloittelijoiden ”piikki”, kun monet vaihtavat tupakan nuuskaan.
Nuoret ovat siirtyneet nuuskaan sen näkymättömyyden ja helppouden vuoksi. Tupakointikiellot ja tupakkapaikkojen poistaminen koulualueella eivät ole saaneet nuoria lopettamaan. Tuotetta on ainoastaan vaihdettu. Syitä nuuskan käyttöön on monia: rentoutuminen, sosiaalinen paine ja nuuskan käytön helppous eli näkymättömyys, hajuttomuus ja helppo saatavuus. Nuuska koetaan monella tavalla myös hyväksi vaihtoehdoksi tupakalle.
Markkinoinnilla pyritään entistä suurempaan käyttäjäkuntaan, ja nuuskaa onkin olemassa monia erilaisia makuja, muun muassa minttua, lakritsia, viskiä, marjoja – jokaiselle jotakin. Nuuskalla on erilainen rooli päihteenä tupakkaan verrattuna, mikä tulee esille sosiaalisessa mediassa. Keskustelupalstoilla saatetaan neuvoa, että eniten nikotiinia sisältävää nuuskaa ei kannata käyttää arjessa vaan viikonloppuna. Käyttäjät vihjaavat toisilleen, että "toleranssi nousee ja pää menee nikotiinimäärästä sekaisin", mitä ei kestä arkena.
Nuoret mieltävät virheellisesti nuuskan rentouttavana sekä suoritus- ja keskittymiskykyä parantavana tuotteena. Lisäksi etenkin tytöt kokevat sen rauhoittavan mieltä ja parantavan mielialaa. Suurin osa nuorista kuitenkin tiedostaa nuuskaamisen riskit, mutta tieto jää usein pintapuoliseksi, niin käyttäjillä kuin ei-käyttäjilläkin. Nuoren ajatusmaailmassa hetkessä eläminen ja terveysriskien pohtiminen tuntuvat liian kaukaisilta.
Olemassa oleva terveystieto on tärkeää ja sitä on hyvä ylläpitää, mutta tämä ei yksin riitä. Tarvitaan ympäristön rakenteellisia ja sosiaalisia – myös luovia – muutoksia. Niihin luontaisiin ympäristöihin, joissa nuoret toimivat tarvitaan hyvinvointia tukevia ohjelmia. Nuuska ilmiönä vaarantaa nuorten terveyden ja tulee tekemään sen tulevaisuudessakin. Meidän tulisi löytää entistä tehokkaampia tapoja siirtyä pois terveydellisistä ongelmista, ja keskittyä enemmän toimiin, jotka vaikuttavat riskikäyttäytymiseen ja sen ennaltaehkäisyyn.
Nuuska huulessa on mörkö ullakolla.
Minna