Kirkkaansinisin silmin sinä katsoit minua. Olit heti niin tuttu. Tummaa tukkaasi silittäessäni tunsin valtavaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Katso, kuinka kaunis poika, totesi isäsi. Sinä yllätit meidät kaikki. Iloisesti. Päätit tulla pian isonveljesi perään, ja nopea oli syntymäsikin. Olit päättänyt tulla. Ja siitä olen joka päivä kiitollinen.
Päätöksiä olet edelleen hyvä tekemään ja turhista et kitise. Etkä ole kitissyt koskaan. Et edes pahimpana murkkuvuotenasi. Olet diplomaattinen ja tasapainoinen, lempeä, avoin ja iloinen. Ja kun sinua kuvaan ulkopuolisille, käytän usein ilmaisua ”maailmaa rakastava”. Sellainen sinä olet.
Temperamenttisen isoveljen (ja äidin) rinnalla ei varmasti ole ollut millään tavalla helppo kasvaa, mutta uskon, että se on opettanut sinua. Kasvattanut itsenäistymään ja antanut eväitä omatoimisuuteen. Myös siihen, miten asioita ratkotaan rauhallisesti. Tarvittaessa puolustat heikompiasi ja osaat asettua toisen asemaan. Osaat antaa takaisin, kun sinua loukataan tai koet kohtuuttomuutta. Välillä kadehdin tapaasi toimia hankalissa tai tukalissa tilanteissa. Haluaisin edes osan siitä päättäväisyydestä ja puolustautumiskyvystä, jotka sinulla on.
Olet keskimmäinen. Sanotaan, että keskimmäisellä on hankalinta ja ihan äärimmäisen vaikeaa saada vanhempiensa rakkautta, kasvaa sisarustensa keskellä, heidän varjoissaan. Mutta sinä olet keskimmäisenä ollut helpoin. Tai ainakin helppo. Tässä sillä tarkoitan sellaista helppoa, jonka kanssa on ollut aina helppo asioida. Jolle on ollut helppo hymyillä ja antaa, ja jolta on tarvittaessa myös saanut. Jonka kanssa on voinut kulkea tien aurinkoista puolta ja johon on saanut jo varhain keskusteluyhteyden. Jonka kanssa on voinut neuvotella. Olet mielikuvituksellasi ja sosiaalisilla taidoillasi vakuuttanut niin vanhempasi, neuvolantädit kuin opettajatkin. Myös kaverisi, joita sinulla on aina ollut paljon. Alakoulussa sinut palkittiin tsempparina. Sellainen sinä olet. Joukkuepelaaja. Vielä 17-vuotiaanakin. Ja etenkin silloin.
Istumme vierekkäin keittiön pöydän ääressä. Autan sinua englannin kokeeseen harjoittelussa. Olet päättänyt onnistua. Koska ensimmäinen koe ”ei mennyt läpi”, nyt teet töitä, jotta uusinnassa onnistut. Yhden kehotuksen jälkeen tulet keittiöön ja avaat koneesi, kertaakaan et huuda, et hermostu etkä kyseenalaista harjoittelua tai neuvojani. Kehotat minuakin pysymään rauhallisena. Nauramme yhdessä jollekin hullulle ideallesi siitä, miten voisit lutvia pienellä vilpillä kokeen läpi. Suosittelen kuitenkin ihan vaan pänttäämistä. Huomaan, että sinä osaat. Kunhan vain viitsit. Ja päätät.
Minun tekee mieli silittää tummaa, vähän kiharalle taipuvaa pitkähköä tukkaasi. Vieressäsi on niin helppo olla.
Ensimmäisen kokeen palautuksen jälkeen soitit minulle ja kysyit, että eihän se haittaa, jos joskus enkun kokeessa ei onnistukaan. Nieleskelin. Ei tietenkään. Se on yksi koe sinun elämässäsi. Jatkoit kysymyksellä, että onhan sinulla silti mahdollisuus sähköinsinööriksi? Minua hymyilytti. Tietenkin. Sinulla on mahdollisuus ihan mihin vain. Sinun pitää vain päättää ja pysyä päätöksissäsi. Sinulla on elämä vasta edessä.
Sellainen elämänmittainen matka, jonka varrella eteen tulee vielä monia epäonnistumisia ja vielä useampia onnistumisia. Ja sitä matkaa minä haluan kulkea kanssasi vierekkäin, yhtä matkaa.
Rakas keskimmäiseni. Olet opettanut minulle ja minusta niin paljon. Nyt on minun vuoroni opettaa sinulle englantia.
Äiti
Ps. Ollaan nuoren lähellä, vieressä ja kuljetaan vierekkäin yhtä matkaa. Luja luottamus ja avoin ilmapiiri maksavat itsensä takaisin aikuistumisen poluilla.
Ps. 2. Se enkun uusintakoe meni hienosti läpi. Sinä teit sen - tai no, me teimme sen!
Minna Salakari on aamuihminen täynnä ideoita. Hän rakastaa kesäiltojen valoa männyn rungossa ja pitkiä kahvihetkiä hiljaisuudessa, sekä haasteita, joista maaliskuussa vastaanotti suurimman: Minna toimii NIKO-projektin projektipäällikkönä, kohtaa terveydenedistämistyössä nuoria ja heidän lähiaikuisiaan Varsinais-Suomen alueella. Minna on terveydenedistämisen ja syövän ennaltaehkäisyn asiantuntija, jolta voit kysyä ihan mitä vaan!