- Jenni Vaskelainen
Kiekotta hallilla - ota etumatkaa jäällä!
Nuorten nuuskan käyttö on lisääntynyt selvästi 2000-luvulla. 15-vuotiaista pojista jopa 15 % käyttää nuuskaa päivittäin tai satunnaisesti. Usein nuoret eivät tiedä nuuskan haitoista ja vaikutuksista terveyteen. Nuuska lisää usean syövän riskiä sekä alttiutta sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Lisäksi nuuska aiheuttaa suussa ja hampaissa pysyviä vaurioita. Nuuska sisältää nikotiinia 20 kertaa enemmän kuin tupakka ja aiheuttaa siksi voimakasta riippuvuutta.
Liikuntaan ja urheiluun mielletään kuuluvan tervehenkisyys ja raittiit elämäntavat. Urheilun katsotaan pitävän ”nuoret pois kadulta ja pahanteosta”. Päihteiden käyttö on ollut - ja on edelleen! - osa joidenkin urheilijoiden maailmaa, ja osa joukkueurheilijoista ajattelee niiden kuuluvan osaksi ryhmäkulttuuria. Onkin ristiriitaista, kun muuten terveet elämäntavat omaava urheilijanuori käyttää päihteitä, esimerkiksi nuuskaa. Nuuskan käytön on todettu olevan yleisempää joukkueurheilussa ja eritoten jääkiekossa, jossa ryhmähenki on tutkitusti erityisen vahva.
Joukkueen asenneilmapiirillä ja toimintatavoilla on tärkeä merkitys nuuskattomuuden edistämisessä. Nuuskaa liikkuu jääkiekkopiireissä ja sitä on melko kokoaikaisesti saatavilla. Jääkiekossa vallitsee myös voimakas ja yhtenäinen idolikulttuuri, jossa jääkiekkojuniorit ihailevat itseään vanhempia pelaajia. Pelaajien lisäksi vaikutteita saadaan valmentajilta ja huoltajilta. Tätä voidaan selittää vertaispaineella: Nuoruusiässä kavereiden merkitys korostuu ja sosiaalinen ryhmäpaine vaikuttaa myös päihteiden käytön kokeilemiseen ja siitä pidättäytymiseen.
Nuorilla ei ole riittävästi tietoa nuuskan vaikutuksista urheilusuoritukseen. Voidaan jopa luulla, että nuuska rentouttaa ja auttaa keskittymään ja parantaa suoritusta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa vaan kuviteltu rentouttava vaikutus on nikotiiniriippuvuudesta aiheutuvien vieroitusoireiden hoitoa. Nuuskan käyttö haittaa urheilua hidastamalla palautumista, vähentämällä lihasmassaa ja lihasvoimaa ja laskemalla suorituskykyä. Lisäksi nuuskan käyttö altistaa urheiluvammoille ja vieroitusoireet haittaavat keskittymistä.
Tutkimusten mukaan koulussa opitut asiat siirtyvät heikosti käytäntöön, mutta oppiminen on tehokasta tilanteessa, jossa sitä on myös tarkoitus käyttää ja hyödyntää. Vaikuttamalla mielikuviin ja antamalla oikeaa tietoa pystytään nuorten nuuskan käyttöön vaikuttamaan. Tiedetään, että yhteistoiminnalliset menetelmät tehoavat nuoriin. Nuorten osallisuus on itsessään tärkeä päämäärä ja syöpäjärjestöjen nuorisokulttuuria hyödyntävät kampanjat on koettu hyödyllisiksi.
Järjestimme toiminnallisen tapahtuman jääkiekkoleirillä osana amk-opinnäytetyötämme. Kohderyhmänä tapahtumassa olivat 12–14- vuotiaat jääkiekkojuniorit. Tämän ikäisten kanssa on mahdollisuus päästä vielä ennaltaehkäisevästi vaikuttamaan asenteisiin nuuskaa kohtaan. Tapahtuman aikana selvitettiin yhdessä nuorten kanssa heidän tietoaan nuuskasta ja sen haittavaikutuksista sekä asenteita nuuskaa kohtaan. Toteutustavat olivat nuoria osallistavia, innostavia ja uudenlaisien menetelmien yhdistelmä. Tapahtumasta jäi vahva tunne, että nämä nuoret miettivät ainakin kaksi kertaa ennen kuin laittavat nuuskaa huuleen.
Miksi antaa turhaan muille tasoitusta? Teemu Selänteen sanoin: "Jos haluaa menestyä NHL:ssä pitää antaa kaikki itsestään – siksi minä en ole koskaan aloittanut nuuskaamista." (Teemu Selänne, Lapsen maailma 8/2014).
Eija, Hanna ja Marjut ovat Turun ammattikorkeakoulun koulutustaan päivittäviä terveydenhoitajaopiskelijoita, jotka tekivät opinnäytetyönsä NIKO-projektikokonaisuuteen. Opiskelijat toimivat päätoimisina kouluterveydenhoitajina Varsinais-Suomen alueella.