On taas se aika vuodesta. Se, kun lähes kaikki ovat juhlatuulella. Vuoden työt on paketoitu, ja lomakampa vetelee viimeisiään. Pihoihin ja ikkunoille on ripustettu valoja ja kaikenlaista koristetta, joiden ajatellaan tuovan tunnelmaa pimeisiin iltoihin. Iloiset rallatukset soivat radiossa, ja kaikkialla tuoksuu glögi. Kuusi on kannettu sisälle. On niin joulu. Meille aikuisille tai aikuisenmielisille joulu on rauhoittumisen, kokoontumisen ja yhdessäolon kulta-aikaa. Joulua od

Moni kysyy, millä tavoin pidämme parisuhteesta huolta, miten me olemme selviytyneet liki 25 vuotta yhdessä ja 20 vuotta avioliitossa, miten selvitimme vauva-ajan, uhmaikä- ja murrosikäkriisit, miten pidämme pystyssä hektistä kolmen lapsen perhettä harrastus- ja kuljetusrumbineen. Minulta kysytään usein myös, miten pystyn niin luontevasti olemaan, nauramaan ja keskustelemaan lasteni kanssa. Miten ihmeessä olemme tässä pisteessä? Mikä on meidän salaisuutemme? Totuus on, että sa

Oletteko nähneet Joker-elokuvan? Minä olen. Harvoin olen saanut todistaa näin vaikuttavaa roolisuoritusta, jos koskaan. Jos elokuvaa pitäisi kuvailla kolmella sanalla, ne olisivat tiivistunnelmainen, synkkä ja armoton. Elokuva yllätti minut katsojana useasti, ja olen viikon aikana pohtinut miltei päivittäin sen päähenkilöä, Arthur Fleckiä – miten kaltoin kohdellusta ja syrjitystä nuoresta kasvoi yhteiskunnan silmätikku, yksinäinen ja ahdistunut mies? Hahmo on monimutkainen ja

Pidin taannoin yläkoululaisille ja heidän vanhemmilleen sekä opettajilleen Huipputyyppi-esityksen. Esitys päätti syyskuisen Kodin ja koulun päivän. Keskustelimme koulun edustajien kanssa ennen esitystä, millainen asia herättäisi mielenkiintoa ja miten saisimme houkuttelevan kokonaisuuden, jossa sivuaisimme nuorten terveyttä, elintapoja ja kaveripainetta. Pohdin aihetta ja ehdotin, että lähtisimme liikkeelle siitä, että jokainen lapsi ja nuori ansaitsee tulla nähdyksi (sehän o

Minulla on tosi huono itsetunto, tunnustaa lahjakas nuori minulle. Puhumme pitkään siitä, mitä itsetunto ylipäätään tarkoittaa. Se on osa persoonaa, minäkäsitystä ja mielenterveyttä. Hyvä uutinen on, että nuoren itsetunto kasvaa vielä. Se ei siis ole muuttumaton ominaisuus, vaan kehittyy ja muuttuu pikkuhiljaa. Kinkkisempi juttu on, että itsetunnon kasvu tapahtuu aina vuorovaikutuksessa. On paljon kiinni siitä, miten ympäristö suhtautuu nuoreen eli saako hän katsoa itseään eh

Muoti muuttuu. Eri aikakausina muodissa ovat olleet monet asiat. Esimerkiksi 1970- luvulla muodissa olleet lantiohousut, jotka olivat lantiolta matalat ja lahkeista leveät. Housut pysyivät ylhäällä 5 cm leveän James-vyön avulla. Näissä housuissa lantion mataluus oli SE JUTTU. Oli myös tärkeää, että paita (korkeakauluksinen poolo) oli riittävän lyhyt, niin lyhyt, että napa ja selkä näkyivät matalien lantiohousujen välistä. Niin hyvännäköiset kuin housut olivatkin, aiheuttivat

Havahduin maanantaisen aamukahvikuppini ääressä siihen, että liki kahden kuukauden lomajakso alkaa olla auttamatta ohi. Tänä vuonna sain nauttia extrapitkästä kesästä. Se on ihan huippujuttu, mutta alkaa kyllästyttää siinä kohdassa, kun loman viettää pääasiassa 7-vuotiaan kanssa. Ensin olet ihan fiiliksissä, että tässä sitä ollaan koululaisen kanssa lomalla, koko kesä yhdessä. Sitten kahden viikon kohdalla alkaa kynsien viilaamisen lomassa miettiä, pitäisikö viilata ranteetk

Nuoret ovat yhä useammin savuttomia. Perinteisen tupakan sijasta nuoret kuitenkin käyttävät yhä enemmän nuuskaa. Nuuskaamisen ympärille on muodostunut omanlainen kulttuurinsa, jota voi kutsua jo ilmiöksi. Ilmiöön kuuluvat muun muassa oma sanasto ja termit, joita asiasta tietämätön ei ymmärrä. Laiton nuuskakauppa on aktiivisesti ja näkyvästi käynnissä kouluissa ja kaduilla, ja nuuskatorni vaihtaa omistajaa ilman suurempaa kiinnijäämisen pelkoa. Julkisuudessa puhutaan miljoonie

Koulut viettävät kevätjuhliaan, nuoret valmistujaisiaan. Tuhannet opiskelijat saavat kevättodistuksensa, stipendinsä ja hymypatsaansa. Jatkavat työelämään tai opintiellä, kasvavat, kehittyvät ja harjoittelevat elämää eteenpäin. Viime aikoina on puhuttu paljon nuorten hyvinvoinnista, opiskelupaikan saavuttamisen vaikeudesta, lukiolaisten kuormittuneisuudesta ja toisaalta myös uudesta sukupolvesta, jota ei motivoi enää mikään. Minkälaiseen maailmaan nuoret valmistuvat? Entä mil

Nuorten nikotiinituotteiden käyttö ja käyttöön liittyvät asenteet ovat globaalisti tunnistettu ongelma, joita on tutkittu laajasti. Suomessa tehdyt tutkimukset osoittavat, että tupakointi on nuorten keskuudessa vähentynyt, kun taas nuuskan käyttö on viime vuosina lisääntynyt nopeasti. Nikotiinituotteiden käytön taustalla on useita tekijöitä: perheellä ja ystäväpiirillä on todettu olevan suurin vaikutus siihen, millaisia asenteita nuori omaksuu nikotiinituotteisiin. Myös harra

Kello lähenee kolmea, ja sinä pääset iltapäiväkerhosta. Tiedän, että olet ovella viimeistään kymmenen minuutin kuluttua. Haluan olla kotona hyvissä ajoin ennen sinua – vaihtaa kotivaatteet, selvittää tiskivuoren ja sulkea työkoneen. Toivon, ettei kukaan soita tai tarvitse minua tässä hetkessä. Sinun lisäksesi. Kun ovikello soi, tulen sinua vastaan. Laskeudun tasollesi, suukotan ja iloitsen ääneen siitä, että siinä sinä olet. Kysyn koulu- ja iltapäiväkerhokuulumiset ja kuuntel

Viimeistään siinä vaiheessa, kun lapset kasvavat esiteineiksi ja murrosikäisiksi, alkaa oma peilikuva vanhempana kiinnostaa. On psykologisesti aivan varmaa ja täysin normaalia, että nelikymppisenä erityisesti nainen alkaa elää itselleen, ajatella omaa parastaan ja suunnitella omaa tulevaisuuttaan. Lapset alkavat selvitä itsekseen, ja kotikin pysyy hallittavampana. Puolison kanssa väsymyksestä johtuvat turhat riidat on riidelty, ja yhteinen arki kulkee omaa tuttua kaavaansa. I

Murrosikäisistä on kasvanut teinejä, täysi-ikäisiä ja jo hieman viisastuneita aikuisia. Askel se on pieninkin askel tähän suuntaan, ajattelen, vaikka samalla tiedän, että aikuisista nämä rytökärpät ovat vielä kaukana. Kampaajani kanssa kutsumme rytökärppä-teinejä ”rytiksiksi”. Häntä vielä naurattaa kaikki ”rytis-tarinat”, mutta itselläni ovat välillä vitsit vähissä. Tiedättekö, mikä tai kuka on rytökärppä? Kampaajakaan ei muutamia vuosia sitten tiennyt, mutta nyt hän tietää.

Suomalaisten lasten ja nuorten arkipäivää pohditaan paljon ja monella taholla. Erityistä keskustelua ja huolta herättävät yleinen pahoinvointi, erilaisten ongelmien ja häiriöiden lisääntyminen, syrjäytyminen ja päihteet. Kun lapsen asemaa tarkastellaan historiallisesta näkökulmasta, voidaan todeta, että tämän päivän lapset ja nuoret ovat etuoikeutettuja kansalaisia: lasten ja nuorten asema on kohentunut ja heidän oikeutensa ovat lisääntyneet ajan kuluessa. Lisäksi länsimaises

Puolitoista vuotta sitten sinä kömmit kolostasi, siistit likaiset vaatteet lattialtasi ja kerroit ohimennen, että sinusta tulee isona sähköinsinööri. Sähköinsinööri, ajattelin puoliääneen ja huomasin hymyileväni. Minä kun olin aina ajatellut, että sinä – jos joku – kouluttaudut ihmisten pariin, opettamaan, ohjaamaan, vaikka ihan vaan kohtaamaan. Heti hyvänä kakkosvaihtoehtona olin pyöritellyt mielessäni kalastajan uraa. Olet jo viisivuotiaana istunut kahdeksan tuntia laiturin

Suomalaisten terveys ja hyvinvointi on kohentunut, mutta väestön väliset terveyserot ovat kasvaneet. Nämä erot alkavat muodostua jo varhaislapsuudessa, ja niiden vaikutukset ovat havaittavissa läpi elämän. Perusta terveellisille elämäntavoille luodaan lapsuudessa ja nuorena. Tutkimuksissa on todettu erityisesti nuorten miesten elintavoissa olevan huomattavia terveyteen haitallisesti vaikuttavia tekijöitä elintapoihin – erityisesti tupakoinnin ja alkoholin kulutukseen – liitty

Varsinaissuomalaiset nuoret kokevat enenevissä määrin väsymystä. Vuoden 2017 kouluterveydenkyselyn mukaan varsinaissuomalaisista nuorista yli 30 prosenttia nukkuu arkisin alle kahdeksan tuntia. Verratessa yläasteikäisiä, lukiolaisia ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevia, ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat nuoret raportoivat eniten väsymyksestä - jopa 60 prosenttia tytöistä kärsii väsymyksestä viikoittain, poikien vastaava määrä on noin 50 prosenttia. Tätä tiet

Olen mieheni työpaikan pikkujoulu- ja vuosijuhlissa. Kohotamme maljan uutterille työntekijöille, hyvin menneelle vuodelle ja tulevalle toimintakaudelle. Kun katson ympärilleni, näen satapäisen joukon, josta ainakin puolet on nuoria miehiä, jopa selvästi alle 30-vuotiaita. Heillä on avecit mukanaan ja työelämää edessään vielä kymmeniä vuosia. Katson ihaillen johtoryhmää – he ovat uskaltaneet antaa mahdollisuuden näille nuorille konkreettisen työn tekijöille, heille, joilla on

Nuorten terveydenedistäminen on kohtaamisia, yksilöllisiä ja pikaisia tervehdyksiä, sitä, että ymmärtää nuorten maailmaa. Edes hitusen ja hetkittäin. Pitää myös tulla riittävän lähelle ja kuunnella, osata auttaa oikeilla hetkillä. Oikea hetki on se sellainen, jossa nuori pyytää apua tai kysyy neuvoa. Jossa nuori on avoin kuulemaan vastauksen ja tarttumaan auttavaan käteen. Hetki, jossa tarve lähtee nuoresta. Silloin on oltava valppaana, ”ihan kärppänä”, kuten joskus 90-luvull

Viitaten aiempiin kirjoituksiini, olemme sekä vanhempina että ammattilaisina keskellä valtavia nuoruusiän ja murkkuvanhemmuuden aallokkoja. Siinä sivussa me yritämme iskostaa nuorille tapoja, terveellisen elämän ohjenuoria, viitoittaa teitä ja puhaltaa tuulta purjeisiin silloin, kun laiva on pysähdyksissä eikä omin voimin jaksa. Tai viitsi, halua tai ehdi. Nuorilla on kiire. Nuorille kiire ei ole ohimenevää vaan pikemmin koko nykyaikaista kulttuuria määrittävä ominaisuus. Nuo